Arvoketju tai toimitusketju
Arvoketju on yritysten muodostama ketju, joka kuvaa tuotteen kehittymistä raaka-aineesta itse tuotteeksi, joka päätyy lopulta asiakkaalle. Arvoketjussa jokaisella yrityksellä on tärkeä rooli tuotteen valmistumisessa. Suuryrityksille kohdistuvat vastuullisuusvaatimukset valuvat arvoketjun myötä myös pk-yrityksille. Arvoketjua voidaan kutsua myös toimitusketjuksi.
Biodiversiteetti
Biodiversiteetti tarkoittaa biologisen elämän monimuotoisuutta eli maapallolla esiintyviä lajistoja ja ekosysteemejä. Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on uhattuna ja monimuotoisuuden varjelemiseksi on käynnissä monia suunnitelmia ja esimerkiksi YK:n johdolla ollaan laatimassa yhteisten tavoitteiden ja toiminnan kehystä (Global Biodiversity Framework, GBF). Yritysten on tärkeä tunnistaa oman toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ottaa tämä tieto osaksi päätöksentekoa ja riskienhallintaa.
Code of Conduct
Code of Conduct on asiakirja, johon on koottu yrityksen liiketoimintaperiaatteet. Se määrittelee yrityksen tavan toimia vastuullisesti eri tilanteissa esimerkiksi hankintojen osalta ja kuinka yritys ylläpitää tasa-arvoa tai turvallisuutta työpaikalla.
EIR-takaus
EIR-takaus on Euroopan Investointirahaston riskinjakotakaus, joka helpottaa pk-yritysten rahoituksen saamista kestäviin investointeihin ja hankkeisiin. EIR-takauksen johdosta yrityksesi tarvitsee vähemmän vakuuksia rahoitukselle. EIR-takaus pienentää rahoittajan riskiä, joten yritykselläsi on mahdollista saada rahoitusta edullisempaan hintaan. OP hakee puolestasi riskinjakotakausta yrityksen rahoitusneuvottelujen yhteydessä.
Lue lisää EIR-riskinjakotakauksesta
Ekologinen kestävyys
Ekologinen kestävyys tarkoittaa sitä, etteivät ihmisten aiheuttamat päästöt ylitä luonnon sietokykyä ja vaaranna luonnon omia järjestelmiä kuten eliömaailmaa, ilmakehää, vesistöjä sekä maa- ja kallioperää. Ekologinen kestävyys luo pohjan muiden kestävien tavoitteiden saavuttamiselle.
Energiatehokkuus
Energiatehokkuus tarkoittaa parempaa tehoa samalla energian määrällä. Energiatehokas toiminta tuo yritykselle monia hyötyjä, joten siihen kannattaa panostaa. Yrityksen energiatehokkuuden lisääminen vähentää päästöjä, laskee energiakuluja ja parantaa liiketoiminnan tulosta.
ESG
ESG muodostuu sanoista Environmental, Social ja Governance. Termi on lähtöisin finanssialalta, mutta sitä hyödynnetään nykyisin laajasti myös muissa yhteyksissä kuin rahoitus- ja sijoituspäätöksissä. ESG:n kolmen osa-alueen avulla yritykset voivat tunnistaa oman toimintansa vaikutuksia ja riippuvuuksia ilmastoon ja ympäristöön (E), sosiaaliseen vastuuseen (S) ja hyvään hallintotapaan (G).
Eri osa-alueille on myös mittareita, jotka auttavat yritystä hahmottamaan omaa asemoitumista vastuullisuudessa ja vertaamaan sitä esimerkiksi toimialan muihin yrityksiin. Olennaisimmille ESG-teemoille vaikutusten tavoitteellinen seuranta ja hallinta on tärkeää. Näistä vaikutuksista ja toimista kannattaa tiedottaa myös sidosryhmiä osana yrityksen muuta raportointia.
Hiilijalanjälki ja päästölaskenta
Hiilijalanjälki kuvaa toiminnan, tuotteen ja palvelun aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen määrää. Hiilijalanjälkeen lasketaan mukaan päästöt koko elinkaaren ajalta esimerkiksi energiankulutuksesta, logistiikasta ja jätehuollosta. Laskentaan otetaan mukaan myös muut kasvihuonekaasut kuin hiilidioksidi; nämä yhteismitallisettaan hiilidioksidin kanssa siten, että raportoitu hiilijalanjälki luku ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e).
Hiilidioksidipäästöjä seurataan tuote- ja palvelukohtaisten jalanjälkilaskelmien ohella koko yrityksen laajuisesti. Päästölaskenta jaotellaan yrityksen oman toiminnan suoriin ja epäsuoriin päästöihin (scope 1 ja 2) sekä epäsuoriin päästöihin, jotka aiheutuvat yrityksen arvoketjusta (scope 3). Yrityksen hiilidioksidipäästöt lasketaan toimintavuosittain.
Hiilineutraali
Hiilineutraalius saavutetaan ympäristöystävällisillä toimilla ja kun hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan yhtä paljon kuin niitä on mahdollista sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Hiilineutraalin toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla. Useat yritykset ovat asettaneet toiminnalleen hiilineutraaliustavoitteen.
Kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs)
Kestävä kehitys pyrkii varmistamaan nykyisille ja tuleville sukupolville mahdollisimman hyvät elämisen mahdollisuudet. YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Nämä kestävän kehityksen tavoitteet (sustainable development goals SDGs) käsittävät 17 eri tavoitetta ympäristön, talouden ja sosiaalisen vastuun osa-alueilta, joita tavoittelemalla yrityksesi edistää kestävää kehitystä.
Taksonomia
Taksonomia on EU:n luoma kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka kertoo, millainen yritystoiminta on ympäristön kannalta kestävää. Taksonomia ohjaa rahoittajia sijoittamaan kestäviin kohteisiin ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ympäristön osalta. Taksonomia synnyttää osalle yrityksistä myös raportointivelvoitteen muun muassa kestävyysriskien huomioimisesta. Taksonomia-asetus tulee voimaan vaiheittain ja tulee laajenemaan lähitulevaisuudessa useammille osa-alueille.
Vihreä laina
Vihreä laina soveltuu kestäviin investointeihin tai hankkeisiin ja se edistää vihreää siirtymää. Rahoitettavalla kohteella on oltava merkittävä positiivinen ympäristövaikutus ilman merkittäviä ympäristöhaittoja. Rahoitettava kohde voi liittyä esimerkiksi puhtaampaan liikenteeseen, uusiutuvan energian tuotantoon, energiatehokkaisiin kiinteistöihin ja teknologioihin.
Vihreä siirtymä
Vihreä siirtymä tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti kestävämpää taloutta ja kasvua, joka ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin ja luonnonvarojen liialliseen kulutukseen. Yritykselle vihreä siirtymä tarkoittaa esimerkiksi yrityksen investointia uusiutuvaan energiaan, kiertotalouden ratkaisuihin tai luonnon monimuotoisuutta edistäviin hankkeisiin.
Yritysvastuu
Yritysvastuu ja vastuullinen liiketoiminta ja vastuullinen yritystoiminta tarkoittavat, että yritys huomioi liiketoiminnassaan ilmaston, ympäristön, ihmiset ja yhteisöt sekä hyvän hallintotavan. Vastuullinen yritys on laatinut omat kestävän kehityksen tavoitteet, joihin se tähtää toiminnallaan kannattavan liiketoiminnan lisäksi.
