Euroopan keskuspankki on laskenut euribor-korkoja nyt ohjaavaa talletuskorkoaan kahteen otteeseen 3,5 prosenttiin. Syyskuun kokouksessaan se pidättyi antamassa mitään varsinaista ohjeistusta tulevasta, ja kertoi tulevan olevan kiinni talouden, erityisesti luonnollisesti inflaation, kehityksestä. Markkinoilla ennakoidaan korkojen laskevan edelleen, mikä onkin perusteltua nykyisten ennusteiden valossa.
Kuinka nopeasti ja mihin korot sitten laskevat? Markkinat hinnoittelevat nyt esimerkiksi 12 kuukauden euribor-koron olevan hieman yli kaksi prosenttia vuoden päästä. Pidemmällä aikavälillä euribor-korkojen hinnoitellaan olevan 2,5 prosentin tuntumassa.
Yhdysvalloissa keskuspankki näytti markkinoille kaapin paikan aloittamalla korkojen laskun 0,50 prosenttiyksiköllä 4,75–5,00 prosenttiin. Niin keskuspankkiirien omat arviot kuin markkinahinnoittelu viittaa ohjauskorkohaarukan olevan matkalla kolmen prosentin tuntumaan.
Markkinoiden hinnoittelu viittaa niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa talouksien päätyvän suht’ tasapainoiseen kehitykseen, jossa talous kasvaa keskivertovauhtia ja inflaatio on parin prosentin tuntumassa ainakin keskipitkällä aikavälillä.
Tällä erää pidemmän aikavälin hinnoittelu on varsin hyvin linjassa sen kanssa, mitä voi pitää normaalina myös akateemisempien arvioiden mukaan. Toki hajontaa on niin teoreettisissa arvioissaan kuin markkinoillakin sen suhteen mitä osapuolet pitävät todennäköisenä. Joku pelkää yhä inflaatiota, ja sen myötä korkeita korkoja. Toinen uskoo nollakorkomaailman paluuseen. Tällä erää riskit lienevät kuitenkin suht’ tasapainossa.
Lyhyellä aikavälillä toki tiedot talouden kehityksestä rytmittävät päätöksiä. Keskuspankkien viesti siitä, että päätökset tehdään kokouksissa silloin käytettävissä olevan tiedon perusteella, on aito. Myös tämä heijastaa sitä, että riskejä suhteessa markkinahinnoitteluun on molempiin suuntiin. Tällä kertaa korkoja ei lasketa hätäpäissään talouden taantuman painaessa päälle.
Reijo Heiskanen
pääekonomisti