Maatalousyrittäjä Ville Eskola podcast-studiossa

Ville Eskola luottaa maa- ja metsätalousyrittäjien tärkeään rooliin perinnemaisemien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäjinä

Ville Eskola on yrittäjä, jonka omat vanhemmat ovat 1980-luvulta asti harjoittaneet maisemanhoitotyötä Perämeren saaristossa ja Meri-Lapin maisemissa. Eskola on halunnut jatkaa tätä työtä ja kokee toteuttavansa intohimoaan. Perinnemaisemoinnissa tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta. Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi märehtijöiden avulla.

OP:n Optimistit-yrityspodcastissa keskustellaan yrittäjävieraiden kanssa vastuullisuudesta. Optimistit-yrityspodcast opastaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yrittäjiä tekemään parempia valintoja. Autamme näkemään yritysmaailman trendien, säännösten ja muutosten luomat mahdollisuudet ja tarttumaan niihin. Tässä jaksossa juontaja Minna Rautomäen vieraana on perinnemaisemien säilyttäjä, yrittäjä Ville Eskola. Jaksossa keskustellaan siitä, mikä luontokadon merkitys on meille kaikille ja etenkin maa- ja metsätalousyrittäjille, sekä siitä mitä luontokadon torjuminen yrityksiltä vaatii.

Lampaat luontokadon hillitsemisen sankareina

Eskola tekee vastuullista työtä luontokadon torjumisen eteen lampaiden toteuttamalla maisemanhoidolla, mihin liittyy niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinen vastuullisuus.

“Vuosien varrella on tullut työllistettyä jo parikymmentä nuorta, joten siihen kiteytyy sosiaalinen vastuullisuus. Perinnemaiseman hoidossa lampaiden hakemisessa saaresta voi olla mukana kaikki vauvasta vaariin, joten yhteisöllisyys on osa tekemistä”, toteaa Eskola omasta työstään vastuullisuuden näkökulmasta.

Eskolan yritys harjoittaa perinnemaisemien säilyttämistä lampaiden avulla, ja hänellä on hoidossaan parisataa hehtaaria hoidettavaa maisemaa. Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät konkreettisesti Eskolan työssä esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä Perämerellä. “Jos on 20 metriä sekunnissa etelätuulta, nousee vesi jopa 120 senttimetriä normaalitasoon verrattuna. Silloin ei ole turvallista viedä lampaita saareen”, kuvailee Eskola.

Suomessa luontokato näkyy uhanalaisten lajien lisääntymisenä, ja jopa neljännes näistä uhanalaisista lajeista on riippuvaisia nykyisistä perinnemaisemista. Eskola onkin huolissaan biodiversiteetin säilyttämisestä. “Vuonna 2019 teetetyssä uhanalaisuusarvioinnissa todettiin, että noin 11,9 % Suomen lajeista olisi uhanalaisia. Suuntaus on huono, ja tämä selvitys kertoo, että luontokato etenee. Kun joku laji kuolee sukupuuttoon, ei sitä enää saada takaisin. Tällä on laajempi merkitys myös muiden lajien säilymiseen. Myös ruoantuotantomme on riippuvainen pölyttäjistä ja biodiversiteetista”.

Eskola mittaa omassa työssään onnistumista nostamalla katseensa yläilmoihin. “Keväisin kuuntelen radiosta juttuja siitä miten varpusten ja muiden pikkulintujen kannat ovat pienentyneet. Sitten katson sinne lampolan kattorakenteisiin, minne pikkulinnut pesimätarvikkeita hakevat ja näen tilanteen omin silmin”.

Yhdeksi arjen sankariksi Eskola nostaa märehtijät. “Herkästi ajatellaan, että märehtijät ovat syypää ilmastonmuutokseen. Mutta luontokadon suhteen märehtijät ovat itse asiassa ratkaisu. Yksi lammas voi olla sankari luontokadon hillitsemisessä, sillä se hoitaa perinnemaisemaa ja auttaa muita lajeja säilymään siinä sivussa”.

Perinnemaiseman pelinrakentaja luo pelisuunnitelman tiimille

Oman roolinsa luontokadon hillitsemisessä Eskola kokee olevan lähellä pelinrakentajaa. “Olen se pelinrakentaja ja joka-paikan-höylä, joka varmistaa upealle porukalle ympärillä parhaat fasiliteetit toimia. Välillä pitää olla hitsari, ajaa työkoneita ja toimia myös eläinlääkärinä. Paras tunne tulee siitä, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen”, kuvailee Eskola moninaista työnkuvaansa yrittäjänä. Hän haluaa nostaa esiin pientilat, joilla tehdään arvokasta työtä luontokadon hillitsemisen eteen, mutta mikä saattaa usein jäädä näkymättömiin. Siksi Eskola kokee omaksi velvollisuudekseen nostaa näitä asioita esiin ja keskusteluun.  
 
“Arkielämässä pyrin minimoimaan kulutukseni. En osta pikamuotia, vaan suosin vastuullisia luonnonmateriaaleja, jotka eivät päästä muovia vesistöihin. Tuotteissa tulee ymmärtää mitä päästöjä aiheutuu tuotteen valmistuksessa, sen käytössä sekä kun tuote poistuu käytöstä. Toki itsekään ei aina tule hoksattua kaikkea, mutta ainakin yritän parhaani mukaan näitä tavoitteita noudattaa”, toteaa Eskola.  

Eskola antaa yhden vinkin pienyrittäjille, jotka haluavat omalta osaltaan olla mukana hidastamassa luontokatoa ja mistä hankkia lisätietoa: “Toimitusketjujen tulee olla läpinäkyviä, ja samalla pyrkiä ymmärtämään ketkä ovat vastuussa mistäkin. Luontokadon hillitsemisestä kannattaa hankkia tietoa luotettavista lähteistä, kuten Ympäristöministeriön nettisivuilta”. 

Seuraava Optimistit-yrityspodcastin jakso käsittelee työyhteisöjen monimuotoisuutta ja vieraaksi tulee aiheen asiantuntija Jasmin Assulin. Tule kuulolle niin tiedät, minkälaisia neuvoja Jasmin antaa meille kaikille monimuotoisempien työyhteisöjen rakentamiseen!