Säästämisen ja sijoittamisen sanakirja
Mikä on osakesäästötili ja arvo-osuustili? Mitä tarkoittaa hajauttaminen? Onko osakkeet ja osingot tuttuja juttuja? Säästämisen ja sijoittamisen sanakirjasta löydät aakkosjärjestyksessä selitykset tärkeimpiin termeihin.
Perussanasto
Hajauttaminen tarkoittaa sitä, että alennat sijoitustesi riskiä sijoittamalla rahoja useampaan kohteeseen. Se on hyvä tapa suojautua markkinoiden heilahteluilta. Hajauttamisen idea perustuu siihen, että eri sijoitusten parhaat ja huonoimmat tulokset osuvat eri aikoihin, jolloin parhaat ja huonoimmat hetket tasoittavat toisiaan. Hajauttamisessa kannattaa ottaa huomioon eri sijoituskohteet, toimialat, maantieteelliset alueet ja aika.
Säännöllinen osakesijoittaminen ja kuukausisäästäminen rahastoon tai ETF:ään on hyvä keino hajauttaa ajallisesti.
Lue lisää kuukausisäästämisestä
Katso myös tämän hetken sijoitusvinkit eri sijoituskohteisiin
Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa, että säästöjen ja sijoitusten tuotot kasvavat korkoa sijoitetun pääoman lisäksi. Korkoa korolle -ilmiöstä hyödyt eniten aloittamalla säästämisen ja sijoittamisen mahdollisimman aikaisin.
Esimerkiksi, jos säästät 100 euroa kuukaudessa tilille, jonka tuotto on 0 %, säästöjä kertyy 20 vuodessa 24 000 €.
Jos säästät 100 euroa kuukaudessa esimerkiksi rahastoon, jonka tuotto on 7 %, säästöjä voi kertyä 20 vuodessa yli 51 000 euroa korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Kuukausisäästäminen eli säännöllinen säästäminen helppo tapa kerryttää tuottavia säästöjä. Kuukausisäästämisen voit aloittaa vaikka 10 eurolla kuukaudessa, mutta isommalla säästösummalla teet säästämisestä vieläkin merkityksellisempää.
Automatisoimalla kuukausisäästämisen rahastoon teet säästämisestä helppoa sekä varmistat, että säästösi ovat hyvin hajautettu, sillä rahasto hajauttaa pienetkin summat eri kohteisiin. Kuukausisäästämällä varmistat myös ajallisen hajautuksen.
Kuukausisäästämisen voit aloittaa kätevästi ja nopeasti OP-mobiilissa tai op.fi-palvelussa. Voit koska tahansa tehdä kuukausisäästämiseen muutoksia, tauottaa tai lopettaa sen.
Riski tarkoittaa sitä, että sijoitusten arvo voi nousta ja laskea sekä sijoittamansa pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä.
Riskin kanssa käsi kädessä kulkee tuotto-odotus eli mitä isompi riski, sitä isommat voivat olla mahdolliset tuotot. Miettiessä sijoituskohteita, kannattaa aina miettiä omaa riskinsietokykyä.
- Oma sijoittajaprofiili
- Sijoitustavoitteet
- Riskinsietokyky
- Sijoitusaika
- Budjetti
- Allokaatio eli varojen jakaminen eri omaisuuslajeihin kuten rahastoihin ja osakkeisiin
- Säästämisen ja sijoittamisen kustannukset
- Sijoituskohteiden valitseminen
- Resurssit, eli paljonko aikaa voit käyttää sijoittamiseen
Rahastot ja rahastosäästäminen
Avaintietoasiakirja on kaikilta EU-alueen rahastoilta vaadittu esite. Esitteestä löydät kaiken olennaisen rahastosta. Avaintietoasiakirjasta käy ilmi mihin rahasto sijoittaa, rahaston erityispiirteet, veloitettavat palkkiot, mennyt tuotto ja riskitaso.
Löydät rahastojemme avaintietoasiakirjat rahastojen omilta sivuilta.
Erikoissijoitusrahasto on sijoitusrahasto, joka voi poiketa sijoitusrahastolain sijoitusrajoituksista. Erikoissijoitusrahasto voi esimerkiksi sijoittaa vain muutamaan kohteeseen, kun taas tavallisen rahaston täytyy sijoittaa vähintään 16 eri kohteeseen.
Voit sijoittaa kauttamme näihin erikoissijoitusrahastoihin:
Hallinnointipalkkio on kulu, joka maksetaan vuosittain rahastoa hoitavalle yhtiölle rahaston hallinnoinnista. Hallinnointipalkkio vaihtelee rahastokohtaisesti. Siihen vaikuttaa mm. mille markkinoille rahasto sijoittaa ja miten paljon työtä salkunhoito ja markkinoiden analysointi vaativat.
Hallinnointipalkkio ilmoitetaan prosentteina vuodessa. Palkkio lasketaan päivittäin rahaston kokonaisarvosta.
Indeksirahasto on rahasto, joka seuraa indeksiä. Indeksirahasto sijoittaa eri osakkeisiin samassa suhteessa kuin niiden paino on vertailuindeksissä.
Indeksirahastot ovat passiivisia rahastoja, jonka vuoksi hallinnointikulut ovat yleensä pienemmät kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa. Sen vuoksi indeksirahastot ovat hyvin kustannustehokas tapa sijoittaa rahastoon.
Korkorahasto on korkotuotteisiin sijoittava rahasto. Korkorahastojen pääoma sijoitetaan erilaisiin joukkolainoihin eli ne ovat hyvä vaihtoehto suorille korkosijoituksille. Korkorahastoihin voit sijoittaa pienilläkin summilla, vaikka 10 eurolla. Sijoittamalla korkorahastoon saat pienilläkin summilla useita sijoituskohteita, jolloin sijoitusten tuotto-odotus paranee hyvällä hajautuksella. Korkosijoitukset tuottavat usein hyvin, kun osakekurssit ovat laskusuunnassa ja päinvastoin.
Valikoimastamme löytyy lyhyisiin ja pitkiin korkoihin sijoittavia rahastoja sekä kehittyville korkomarkkinoille sijoittavia rahastoja.
Lunastus eli rahasto-osuuden myyminen. Rahasto-osuuksia on mahdollista myydä yleensä kaikkina arkipäivinä OP-mobiilissa ja op.fi-palvelussa. Rahastojen lunastamista voidaan kuitenkin rajoittaa ehdoilla esimerkiksi, että rahasto-osuuksia voi lunastaa vain tiettyinä päivinä. Tämä on tyypillistä esimerkiksi erikoissijoitusrahastoista, jotka sijoittavat metsään tai asuntoihin, jolloin varallisuuden muuttaminen takaisin rahaksi on hitaampaa kuin pörssiosakkeiden myyminen.
Rahaston lunastukseen liittyy usein kuluja. Näitä kuluja kutsutaan lunastuspalkkioksi.
Lunastuspalkkio on rahastoyhtiön perimä palkkio rahasto-osuuden myynnistä. Kaikissa rahastoissa lunastuspalkkiota ei peritä.
Osakerahasto sijoittaa pääoman pääosin osakkeisiin. Osakerahastot sopivat hyvin pitkäaikaiseen sijoittamiseen suorien osakesijoitusten vaihtoehdoksi tai niiden rinnalle. Osakerahasto sijoittaa useaan eri kohteeseen, joten sijoittamiseen liittyvä riski pienenee.
Rahastoyhtiö on sijoitusrahastoa hoitava yhtiö. Se kerää yksityishenkilöiden ja yhteisöjen varoja ja sijoittaa ne rahoitusvälineisiin, jotka muodostavat sijoitusrahaston. Rahastoyhtiö ei omista sijoitusrahastojen varoja, vaan ne ovat rahastoihin sijoittaneiden omaisuutta. Rahastoyhtiön toiminta vaatii toimiluvan, jonka finanssivalvonta myöntää. Finanssivalvonta myös valvoo rahastoyhtiöiden toimintaa.
OP:n rahastoja hoitaa OP-Rahastoyhtiö Oy.
Sijoitusrahasto eli rahasto on arvopaperisalkku, joka jakaantuu keskenään yhtä suuriin rahasto-osuuksiin. Pääset rahastoon mukaan ostamalla eli merkitsemällä itsellesi rahasto-osuuden. Rahastoihin voit myös säästää säännöllisesti aloittamalla kuukausisäästämisen.
OP:n sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö, joka kerää asiakkaiden sijoittamat varat yhteen ja sijoittaa ne useisiin eri kohteisiin, kuten osakkeisiin, raaka-aineisiin ja korkoihin. Kohteet muodostavat yhdessä sijoitusrahaston. Sijoitusrahastoja hoitavat ammattitaitoiset salkunhoitajamme.
Vertailuindeksi tarkoittaa indeksiä, johon esimerkiksi rahaston tuottoa verrataan. Suurella osalla rahastoistamme on vertailuindeksi ja löydät ne rahastojen avaintietoesitteestä. Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa pyritään yleensä voittamaan vertailuindeksi, kun taas passiivisesti hoidetuissa rahastoissa tavoitellaan vertailuindeksin mukaista tuottoa.
Vertailuindeksi voi esimerkiksi olla OMX Helsinki Cap -indeksi.
Yhdistelmärahasto sijoittaa osakkeisiin ja korkosijoituksiin kuten joukkovelkakirjalainoihin. Osakkeiden ja korkosijoitusten painoa voidaan vaihdella markkinatilanteen mukaan. Yhdistelmärahastojen avulla hajautat sijoituksiasi helposti osake- ja korkomarkkinoille.
Osakkeet ja osakesijoittaminen
Arvo-osuustili on sähköisten arvopapereiden hallinnointiin tarkoitettu tili. Tilillä säilytetään erilaisia sähköisiä arvopapereita kuten osakkeita, joukkovelkakirjalainoja, indeksiosuuksia eli pörssinoteerattuja rahastoja, optioita, warrantteja tai merkintäoikeuksia. Arvo-osuustilillä olevia arvopapereita sanotaan arvo-osuuksiksi. Arvo-osuustilin rinnalle nimetään rahatili, jonka kautta hoidetaan arvo-osuustilin rahaliikenne.
ETF tulee sanoista Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto. ETF:iä kutsutaan myös ETF-indeksiosuusrahastoksi ja ETF-rahastoksi. ETF-rahastot ovat hyvin samanlaisia kuin normaalit rahastot. Ne poikkeavat normaaleista rahastoista siten, että ne ovat listattu pörssiin ja niillä voit käydä kauppaa kuten osakkeilla.
ETF:t pyrkivät pääsääntöisesti seuraamaan indeksin arvokehitystä eli niiden salkunhoito on useimmiten passiivista. Tämän vuoksi ne ovat hyvin kustannustehokas tapa sijoittaa. ETF:ien avulla voit sijoittaa hyvin laajasti eri maihin ja toimialoihin, joihin ei useinkaan pääse käsiksi muiden sijoitustuotteiden kautta.
ETC (Exchange Traded Commodity) eli pörssilistatut raaka-aineet ovat helpoin tapa sijoittaa yksittäisiin raaka-aineisiin ja hyödykkeisiin. Niiden kohde-etuutena on useimmiten raaka-aineen tai hyödykkeen hinnan kehitystä seuraava indeksi tai indeksikori. ETC:n kautta voit sijoittaa mm. valuuttaan, viljaan, kahviin, öljyyn, energiaan, teollisuusmetalliin tai kultaan.
ETP (Exchange Traded Products) on yleisnimike kaikille pörssissä listatuille tuotteille, joiden tavoitteena on seurata määriteltyä kohde-etuutta. ETP-tuotteet ovat pörssissä jatkuvan kaupankäynnin kohteena pörssin aukioloaikana. ETP-tuotteiden hinnanmuutokset kuvastavat kohde-etuuden hinnanmuutoksia. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi arvopaperikori, joka muodostuu osakkeista tai joukkovelkakirjoista tai se voi olla myös esimerkiksi yksittäinen raaka-aine tai valuutta.
Henkilöstöoptiot ovat yritysten johdolleen ja muille työntekijöilleen myöntämiä optioita, jotka toimivat yrityksen yhtenä kannustinjärjestelmänä. Henkilöstöoption haltija voi joko merkitä niillä osakkeita tai myydä optiot. Optiot listataan pörssiin yleensä silloin, kun optioiden osakemerkintäaika alkaa.
Indeksilaina on strukturoitu sijoitustuote. Indeksilainan juoksuaika on tyypillisesti noin 5 vuotta ja minimisijoitus on 1 000 euroa. Lainan voi myydä pois markkinahintaan pääsääntöisesti koska vain laina-aikana. Yksi ero indeksilainan ja suoran osakesijoituksen välillä on se, mikäli osakemarkkinat laskevat laina-aikana, saat indeksilainan neutraalista vaihtoehdosta takaisin vähintään sijoittamasi summan lainan eräpäivänä. Indeksilainaan, kuten kaikkiin joukkovelkakirjalainoihin, liittyy riski siitä, että liikkeeseenlaskija tulee maksukyvyttömäksi eikä pysty vastaamaan velvoitteistaan.
Osake on osuus osakeyhtiöstä, tässä yhteydessä pörssiin listatusta yhtiöstä. Kun ostat osakkeita, sinusta tulee yhtiön osakas.
Osakeyhtiölaissa on määritelty osakkeenomistajan oikeuksia sekä yhtiön hallintoon ja päätöksentekoon liittyviä asioita. Osake on omistusoikeus osaketta vastaavasta osuudesta yhtiön osakekannasta. Osakkeen omistaminen antaa puhe- ja äänestysoikeuden yhtiökokouksessa, joka on osakeyhtiön ylin päättävä elin. Siellä päätetään esimerkiksi yhtiön osingonmaksuista. Osakkeen omistajana olet oikeutettu osinkoon, jos yritys päättää jakaa osinkoa sekä etuoikeutettu yhtiön osakeantiin osallistumiseen.
Osakkeisiin sijoittaminen on historian valossa erittäin tehokas tapa laittaa rahat tuottamaan. Osakesijoittaminen sopii sinulle, jos haet korkeaa tuottoa ja siedät markkinoiden heilahtelua. Tuotto koostuu osakkeen arvonnoususta sekä osingoista. Osakkeisiin voit sijoittaa arvo-osuustilin tai osakesäästötilin kautta.
Osakesäästötili on tili, jonka kautta sijoitat suomalaisyhtiöiden pörssiosakkeisiin verovapaasti, myynneistä ja mahdollisista osingoista ei peritä veroa. Näin hyödynnät tehokkaasti korkoa korolle -ilmiön ja sijoituksesi saavat parhaan mahdollisuuden tuottaa. Osakesäästötilin tuotto verotetaan vasta silloin, kun nostat sieltä rahaa. Osakesäästötilin avulla hyödynnät tehokkaasti korkoa korolle -ilmiön, koska verotus tapahtuu vasta kun nostat tililtä rahaa.
Voit sijoittaa osakesäästötilille enintään 100 000 euroa rahaa, kerralla tai erissä. Osakesäästötilille voit sijoittaa vain rahaa – eli et voi siirtää sinne omistamiasi osakkeita.
Osinko on osuus osakeyhtiön tuloksesta. Osinkoa maksamalla yhtiö jakaa voittoaan osakkeiden omistajille. Oikeus maksettavaan osinkoon määräytyy pääsääntöisesti yhtiökokouspäivämäärän mukaan. Mikäli omistat tai ostat osaketta yhtiökokouspäivänä, olet oikeutettu osinkoon. Lisätietoja osinkojen irtoamisesta, täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä näet op.fi-palvelusta.
Sertifikaatit ovat strukturoituja sijoitustuotteita, joiden juoksuaika voi olla määritelty tai avoin (Open End). Valtaosa Helsingin pörssiin listatuista sertifikaateista ovat Open End -tyyppisiä, eli niillä on rajoittamaton voimassaoloaika. Näitä Open End -sertifikaatteja voi tuotteina verrata ETF:iin ja ETC:hin.
Säästöobligaatio on pääomaturvattu säästämisen ratkaisu, jolle tavoitellaan kohtuullista tuottoa. Säästöobligaatioiden sijoitusteemat ovat vaihtuvia, ja niihin sijoittamalla sijoittaja saa sijoitukselleen hyvän hajautuksen. Obligaation tuotto on sidottu kohde-etuuden kehitykseen laina-aikana. Kohde-etuudet voivat olla esimerkiksi osakkeita, valuuttoja tai hyödykkeitä.
Warrantti on johdannainen ja arvopaperi, jonka liikkeelle laskee pankki tai pankkiiriliike. Warranttien riskitaso on korkea. Niiden avulla sijoittaja pääsee mukaan markkinoille pienemmällä pääomalla kuin sijoittamalla suoraan kohde-etuuteen.
Warranteilla saadaan sijoitukseen vipuvaikutusta eli mahdollisuus suurempaan tuottoon kuin samansuuruisella sijoituksella suoraan kohde-etuuteen. Warranttien hyvä tuottomahdollisuus kulkee käsi kädessä korkean riskin kanssa. Warrantit saattavat menettää arvonsa kokonaan, jolloin sijoittaja menettää sijoittamansa summan.
Vakuutussäästäminen
Edunsaaja on se, jolle vakuutuskorvaus maksetaan. Vakuutuksenottaja määrää edunsaajamääräyksellä vakuutuksen edunsaajat. Esimerkkejä edunsaajamääräyksistä ovat omaiset, lapset tai erikseen nimetty henkilö. Vakuutuskorvaus maksetaan vakuutuksen päättyessä voimassa olleen edunsaajamääräyksen mukaisesti, vaikka vakuutuksenottajalla olisi voimassa testamentti tai avioehto. Jos edunsaajaksi määrätään kuolinpesä, tulee vakuutuskorvauksesta kuolinpesän varallisuutta, jolloin korvaussumma jaetaan lakimääräisille perillisille tai testamentinsaajille.
Säästöhenkivakuutuksessa edunsaaja määritellään erikseen säästösumman ja kuolintapaussumman osalta. Säästösumman edunsaajalle maksetaan vakuutuskorvaus sopimuksen päättyessä sovittuna ajankohtana, kun taas kuolintapaussumman edunsaajalle maksetaan vakuutuskorvaus, jos vakuutettu kuolee.
Vakuutuksenottajan kannattaa huolehtia edunsaajamääräyksen ajantasaisuudesta. Edunsaajaa voi muuttaa milloin tahansa, toimittamalla edunsaajamääräys vakuutusyhtiölle kirjallisesti.
Lue lisää henkivakuutuksen edunsaajista
Lue lisää henkivakuutuksen verotuksesta
Lue lisää säästöhenkivakuutuksen verotuksesta
Lue lisää vakuutussäästämisestä
Kuolintapauskorvaus maksetaan kuolemanvaraturvan perusteella vakuutuksenottajan nimeämille edunsaajille. Riskihenkivakuutuksissa kuolintapauskorvaus perustuu sovittuun vakuutusmäärään, kun taas säästöhenkivakuutuksissa ja vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa korvaus perustuu kertyneen vakuutussäästön määrään. Kuolintapausturvia voi sisältyä myös muihin vakuutuksiin, kuten sairauskuluvakuutuksiin.
Katso ohje henkivakuutuksen kuolintapauskorvauksen hakemiseen
Lue lisää henkivakuutuksen edunsaajista
Vakuutussäästäminen on pitkäaikaisen säästämisen ja sijoittamisen muoto, joka yhdistää säästämisen ja henkivakuutuksen. Sijoitusvakuutuksen sisällä säästöt voidaan hajauttaa useisiin erilaisiin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin, joukkovelkakirjalainoihin ja sijoituskoreihin. Vakuutukseen kertynyttä tuottoa ei veroteta sijoituskohteita vaihdettaessa, vaan se kerryttää lisätuottoa koko säästöajan. Vakuutetun kuollessa kertyneet säästöt maksetaan kuolintapauskorvauksena vakuutuksenottajan valitsemille edunsaajille.