Rahaston tuotto oli toukokuussa +1.02% ja tuotto vuoden alusta +4.11%
Huhtikuun korjausliikkeen jälkeen osakemarkkinat jatkoivat vahvaa menestystään toukokuussa. Kuten on edelleen tyypillistä, korkotason lasku etenkin Yhdysvalloissa rohkaisi markkinatoimijoita osakeostoksille eli lisäämään jälleen riskillisten sijoitusten määrää salkuissaan. Korot nousivat huhtikuussa selvästi ja odotettujen ohjauskorkojen ajankohta siirtyi kauemmas, mutta tämä kehitys rauhoittui toukokuussa, joskaan ei dramaattisesti. Osakemarkkinan tekoälyteemalla ratsastava lempilapsi yhdysvaltalainen Nvidia julkisti jälleen ällistyttävän hyvän tuloksen, joka siivitti myös muita tämän teeman piirissä toimivien yritysten kursseja. Tekoälyn hyödyntäminen on merkittävä puheenaihe markkinoilla ja varmasti syystäkin.
Korkomarkkinoilla tuotot jäivät lähelle nollaa korkotason noustua toukokuun laskun jälkeen kuun lopussa lähelle huhtikuun lopun tasoa. Juokseva korkotaso on edelleen varsin hyvä, joka kompensoi mahdollista korkojen nousua ainakin osin. Tuottojen merkittävä koheneminen tapahtuisi korkotason alenemisen myötä joukkolainojen pääomavoittojen kautta tämän juoksevan tuoton kera. Korkosijoituksissa ei tehty merkittäviä muutoksia toukokuussa vaan jatkettiin samalla asemoinnilla kuin aiemmin. Korkoriskin määrä on normaalia hieman korkeampi korkomarkkinoiden tarjoaman houkuttelevan korkotason vallitessa. Korkoriskin määrää on tarkoitus nostaa edelleen, mutta tämä odottaa selkeämpiä merkkejä etenkin Yhdysvaltojen talouden ja inflaation hiljenemisestä. Nämä merkit ovat edelleen varsin vaatimattomia.
Osakemarkkinoiden tuotot olivat toukokuussa aluksi erittäin vahvat, mutta heikkenivät kuun loppua kohden korkojen nousun masennettua tunnelmaa. Aasia-Tyynimeri oli heikoin markkina-alueista Japanin markkinan annettua takaisin alkuvuoden hyvää menestystään. Yhdysvaltain markkina nautti suurien teknologiayritystensä ja dollarin vahvistumisen tuomasta positiivisuudesta. Kehittyvillä markkinoilla voimakkaan nousun tehnyt Kiinan markkina luisui alemmas, korjaten tuota jyrkkää nousuaan. Osakesijoituksissa vähennettiin eurooppalaisia ja pohjoismaisia osakkeita ja lisättiin Aasia-Tyynenmeren ja Yhdysvaltain markkinoita. Kehittyvillä markkinoilla vähennettiin heikkoa JP Morganin pienyhtiörahastoa ja lisättiin Fidelityn vastaavaa sekä myytiin eräs Kiina-ETF ja lisättiin laajempaa Aasiaa. OP Japanin Tähdet -rahasto myytiin kokonaan ja sijoitettiin varat Nikkei-ETF:ään. Euroopassa vähennettiin Iso-Britanniaa ja matalan volatiliteetin osakkeita ja otettiin tilalle suuria kasvuyhtiöitä sisällään pitävä ETF. Vaihtoehtoisissa sijoituksissa sijoitettiin uuteen Goldman Sachs:n ELTIF II -rahastoon, joka sijoittaa laajasti GS:n vaihtoehtoisten sijoitusten hankevirtaan. Viime vuoden puolella sijoitimme vastaavaan ELTIF I -rahastoon.
Korkomarkkinoilla on käynnissä ”odotuspeli”, jossa korkotaso sahaa sivuttaissuuntaisena ilman selvää suuntaa ennen kuin saadaan selvempiä merkkejä rahapolitiikan toimista. Pitemmän korkotason suhteen huolta aiheuttaa Yhdysvaltojen paisunut valtiontalouden vaje, joka on lisännyt valtionlainojen tarjontaa rajusti samaan aikaan kuin keskuspankin tavoite on pienentää taseestaan sinne kahmittua valtavaa pääosin valtionlainojen määrää. Mukavaa sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta on se, että eräänlainen varoventtiili on olemassa, eli talouden mahdollisesti osoittaessa heikkenemistä, odotuksia korkotason laskusta lisätään, joka puolestaan toimii markkinoita tukevana tekijänä. Kasvun heikkeneminen olisi luonnollisesti pitemmällä tähtäyksellä yrityksille ja sitä kautta niiden osakekursseille huono asia, mutta lyhyemmällä tähtäyksellä tähän liittyvä korkojen lasku toimii tämän negatiivisen tekijän vastavoimana.
Painotamme edelleen osakesijoituksia normaalia enemmän, eli osakkeiden määrä salkuissa on normaalia korkeampi ja korkosijoitusten normaalia pienempi. Jatkamme edelleen suomalaisten ja eurooppalaisten osakkeiden alipainottamista osakesijoituksissa ja vastaavasti muiden alueiden ylipainottamista, etenkin Yhdysvaltojen. Korkosijoituksissa korkeariskisempien yrityslainojen osuus on normaalia pienempi ja valtionlainojen normaalia korkeampi.
Harri Kojonen
salkunhoitaja
