Pojille sijoitetaan tyttöjä enemmän myös Satakunnassa. OP Länsi-Suomen 0-17 -vuotiaiden asiakkaiden osakevarallisuudesta 52,7 % on pojilla ja 47,3 % tytöillä. Toisaalta osakesalkun keskikoko on tytöillä noin 20 % poikia suurempi.
– Satakunnan kohdalla tilanne on kaksijakoinen. Valtakunnallinen tilanne näkyy siinä, että pojilla on kokonaisuudessa osakevarallisuutta tyttöjä enemmän ja useammalle pojalle kuin tytölle säästetään osakkeisiin. Toisaalta tytöillä salkun keskikoko on suurempi. Voisikin sanoa, että onneksi Satakunnassa tilanne on muuta maata tasa-arvoisempi, kertoo OP Länsi-Suomen asiakkuusjohtaja Hanna Vähä-Pesola.
Alaikäisten osakekaupan volyymistä 2024 ostoja on ollut 97,5 % ja myyntejä vain 2,5 %. On siis hyvä, että alaikäisille sijoitetaan ”osta ja pidä” -tyyppisesti pitkällä aikavälillä eikä pyritä aktiiviseen kaupankäyntiin. Yksi syy tähän on varmaankin aktiivisesta kaupankäynnistä aiheutuvat veroseuraamukset.
– Kokonaisuudessaan lapsille sijoitetaan enemmän rahastojen kuin suorien osakkeiden kautta. Tämä on hyvä asia hajauttamisen kannalta. Alaikäisille sijoitettavat summat ovat kuitenkin sen kokoisia, että rahastojen kautta hajauttaminen on huomattavasti suoria osakesijoituksia tehokkaampaa, toteaa Vähä-Pesola.
Sijoittamisesta puhutaan perheissä enemmän poikien kuin tyttöjen kanssa
OP Ryhmä, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto toteuttivat laajan tutkimuksen, jossa kartoitettiin 15–19-vuotiaiden nuorten talousosaamista. Kodeissa talousasioista ei tyypillisesti puhuta päivittäin tai edes viikoittain, vaan pikemminkin kuukausittain. Sijoittamiseen ja vaurastumiseen liittyvistä asioista puhutaan perheissä enemmän poikien kuin tyttöjen kanssa. Lisäksi tutkimuksen mukaan nuoret saavat taloutta koskevaa tietoa eniten perheeltään ja koulusta.
– On kuitenkin merkillepantavaa, että seuraavaksi yleisin talousoppimisen kanava on tutkimuksen mukaan sosiaalisen median vaikuttajat. Yli neljännes kyselyyn vastanneesta nuoresta ilmoitti saavansa somevaikuttajilta paljon tai melko paljon rahankäyttöön liittyvää ohjeistusta, sanoo Vähä-Pesola, ja jatkaa: ”Toisaalta on hyvä, että talouskasvatusta saadaan eri kanavista eikä kaiken taloustaidon oppiminen jää kodin varaan, mutta somevaikuttajien talousvinkkeihin kannattaa suhtautua varauksella.”
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Hanna Vähä-Pesola
asiakkuusjohtaja
OP Länsi-Suomi
p. 010 257 0147, hanna.vaha-pesola (a) op.fi
Nuorten talousosaamisbarometri julkaistiin lokakuussa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 72 koulua ympäri Suomea. Tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 2143 osallistujaa, joista 1886 vastasi kyselyyn.