Sijoitusgrilli jakso 2

Sijoittamisen riskinhallinta: suuret tuotot tarkoittavat suurempaa riskiä

Sijoitusgrilli-podcast perehtyy sijoittamisen saloihin ja polttaa sijoittamisen tabut tuhkaksi. Sarjan toisessa jaksossa käsitellään sijoittamisen riskienhallintaa ja pohditaan riskien ja tuottojen välistä suhdetta. Asiantuntijana jaksossa vierailee OP Keski-Suomen asiakkuusneuvoja Janne Pesola, joka tuntee erilaiset sijoitusmuodot, osakkeista indeksirahastoihin, kuin omat taskunsa.

Aloittelevan sijoittajan klassikkokysymys – osakkeet vai rahastot
Miten paljon siedät riskiä? Selvitä riskinsietokykysi ennen sijoittamista

Sijoittajan tulee sisäistää asenne, että jos haluaa runsaita tuottoja, on siedettävä riskejä. 

– Riski ja tuotto kulkevat aina käsi kädessä, mutta riskiä voi vähentää sijoituskohteen valinnalla ja hajauttamalla, Pesola toteaa.

Perinteisesti on ajateltu, että rahastot ovat matalan riskin sijoituskohteita, kun taas osakkeisiin liittyy enemmän riskejä. Jako osakkeisiin ja rahastoihin ei kuitenkaan ole aivan niin mustavalkoinen, sillä pelkästään rahastojenkin välillä on suurta vaihtelua.

– Ostamalla osakkeen sijoitat vain yhteen yritykseen, jolloin toki riskiä on enemmän. Osakerahastossa saat kokonaisen korin eri yhtiöiden osakkeita, sillä rahasto voi sijoittaa vaikkapa kymmeneen tai jopa tuhanteen eri osakkeeseen, Pesola kertoo.

Onko riskitöntä sijoittamista olemassa?

Hajauttaminen tuo helpotusta riskinhallintaan

Sijoituksen hajauttaminen pienentää riskiä. Sijoituksia voi hajauttaa erilaisiin kohteisiin, kuten sekä rahastoihin että osakkeisiin tai valita osakesalkkuun eri toimialaoilla toimivien yhtiöiden osakkeita. 

– Jos esimerkiksi rahasto sijoittaa kehittyville osakemarkkinoille tai teknologia-alaan, tuottovaihtelua voi olla paljonkin. Perinteiseen teollisuuteen tai raaka-aineisiin sijoittavan rahaston kohdalla heiluntaa on vähemmän, Pesola kertoo.

Sijoitukset voi hajauttaa myös maantieteellisesti eri maiden markkinoille. Ajallisella hajauttamisella puolestaan tarkoitetaan, että sijoituksia tehdään vähitellen.

Sijoitushorisontilla tarkoitetaan aikaa, joka sijoituksia pidetään ennen niiden myymistä tai varojen nostamista. Sijoitushorisontti vaikuttaa siihen, millaisia sijoituksia kannattaa harkita – horisontti määrittelee, tavoitellaanko lyhyen vai pitkän aikavälin tuottoja. 

Indeksirahasto, osakerahasto vai ETF – mitä eroa on rahastoilla?

Eri sijoituskohteilta voi odottaa erilaisia tuottoja

Pelkästään OP:lla on yli 80 erilaista rahastoa. On olemassa korkorahastoja, indeksirahastoja, osakerahastoja ja vielä yhdistelmärahastojakin.

– Itselleni korkorahasto on vähän kuin säästötili, sillä riskit ovat pienet tietyissä korkorahasoissa. Säästän myös kuukausittain useampaa eri rahastoon, jotta kaikki ei menisi heti kulutukseen, Pesola sanoo.

– Indeksirahaston toiminta perustuu ennalta määritettyyn indeksiin, jota rahasto orjallisesti seuraa. Indeksirahasto voi sijoittaa vaikka tasan sataan eri osakkeeseen tai se voi seurata vain raaka-aineisiin sijoittavia indeksejä.

Pankkikielessä vilisevät myös termit passiivinen ja aktiivinen rahasto. Indeksirahastoihin viitataan usein passiivisina rahastoina, sillä niillä ei ole aktiivista salkunhoitajaa.

ETF-kirjainyhdistelmällä viitataan sanoihin Exchange Traded Fund. Kyseessä on rahasto, jota ostetaan ja myydään pörssissä, kuten osakkeita. ETF:n kohdalla myyminen ja ostaminen tapahtuvat reaaliajassa, kun taas rahastojen kohdalla selvitysaika on yksi tai kaksi päivää.

Mistä kääritään isoimmat tuotot ja missä on isoimmat kulut?

Nyt puhutaan rahasta!

Rahastoissa on kolmen tyyppisiä kuluja: merkintäpalkkioita, juoksevia hallinnointikuluja ja lunastuspalkkioita. Pankkien perimissä kuluissa voi olla suuriakin eroja. Valtaosassa OP:n rahastoja omistaja-asiakkailta ei peritä merkintä- eikä lunastuspalkkiota. Sijoitettavasta tai lunastettavasta summasta ei siis vähennetä mitään kulua näiden rahastojen osalta.

Entä millaisista tuotoista eri sijoituskohteiden yhteydessä puhutaan? Korkotilin tyypillinen korko on noin 2-4 prosenttia kun taas matalan riskin korkorahastossa vuosituotto on alle viiden prosentin luokkaa. Osakkeiden tai osakerahastojen vuosituotot voivat nousta 5–10 prosenttiin.

– Toki osakkeiden joukkoon mahtuu myös yksittäisiä nousutähtiä, jolloin osakkeiden tuotot voivat nousta yhtäkkiä monta sataa prosenttia, Pesola kertoo.

Aloittavan sijoittajan check list riskinhallintaan:

  • Selvitä oma riskinsietokykysi, sillä riski ja tuotto kulkevat käsikädessä
  • Valitse sijoituskohteet sijoitushorisonttisi perusteella
  • Hajauta sijoituksesi toimialoittain, maantieteellisesti ja ajallisesti riskin minimoimiseksi
  • Hyväksy, että tuottojen heilahtelu kuuluu sijoittamiseen ja tasoittuu pitkällä aikavälillä