Sijoittaminen: Riskialtista rikkaiden hommaa?
Hajauttaminen hillitsee riskejä
Laurilan oma sijoittaminen lähti liikkeelle uteliaisuudesta. Vaikka perheessä ei ollut erityistä sijoituskulttuuria, Laurila päätti laittaa ylioppilasrahoja pankin rahastoihin ja katsoa, mitä tapahtuu.
– Laitoin ensin 50 euroa ja odotin muutaman kuukauden. Sen jälkeen sijoitin loputkin ylioppilasrahoistani.
Nykyään Laurila sijoittaa säännöllisesti ja hajautetusti eri kohteisiin. Yksi tärkeimmistä vinkeistä aloittavalle sijoittajalle on juuri hajauttaminen.
– Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, vaan tutkia vaihtoehtoja ja kuunnella vinkkejä kokeneemmilta. Rahastosijoittaminen on hyvä vaihtoehto aloittavalle sijoittajalle ja perustuu juuri hajauttamisen ajatukseen. Lisäksi tulee muistaa, että vaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttä: siinä puhutaan 10, 15 tai 20 vuoden aikajänteestä.
Aloittelevan sijoittajan ei siis pidä lannistua, jos kurssit eivät heti lähde toivottuun suuntaan. Pidemmän aikavälin tuotto on kuitenkin lähes aina positiivinen, Laurila toteaa.
Voiko opiskelijan pienistä tuloista sijoittaa?
Kymppi kuussa on hyvä alku
Laurilan asiakkaat ovat tyypillisesti nuoria. Varallisuusaste vaihtelee paljonkin, aivan kuten kaikissa ikäluokissa. Kuukausisäästönä nuoret sijoittavat missä tahansa 10 ja 200 euron välillä. Kuukausisäästö on summa, joka menee tililtä automaattisesti valittuun sijoituskohteeseen.
– 10 euroa kuukaudessa on hyvä alku. Netflix-tilaus taitaa maksaa tällä hetkellä enemmän eli sen verran voi opiskelijan pienilläkin tuloilla löytyä sivuun laitettavaksi.
Laurila muistuttaa, että valittua summaa voi säätää: kun rahatilanne sallii, summaa voi nostaa itselle sopivasti – vaikka 50 tai 100 euroon. Mitä enemmän sijoittaa, sitä enemmän voi odottaa tuottoja. Tärkeintä kuitenkin on, että sijoittaminen pysyy mielekkäänä ja tuo turvaa.
Kuukaudessa 20 euroa, eläkkeellä jemmassa 250 000?
Näin toimii “korkoa korolle”
Mutta eihän tuotot kummoisia ole kuitenkaan? Kannustaakseen uutta sijoittajaa, Laurila antaa esimerkkilaskelman: jos 20-vuotiaasta lähtien laittaa 100 euroa kuussa sijoitukseen, 55-vuotiaana rahaa on kertynyt yllättävän paljon.
– 7 prosentin vuotuisella markkinatuotolla – mikä on osakemarkkinassa pitkän aikavälin tuottoarvio – säästössä olisi 55-vuotiaana noin 172 000 euroa.
Eikä siinä kaikki: jos lisätään päälle viisi vuotta ja rahat nostaa 60-vuotiaana, summaa on kertynyt jo noin 250 000 euroa. Tämä on niin sanottu “korkoa korolle” -ilmiö.
– Alussa sijoittaminen voi olla hidasta ja sijoittajalle tulla olo, ettei tästä tule mitään. Hienous on loppupäässä: tässä esimerkissä sijoittaja voisi nostaa 250 000 eurosta vuosittain 15 000 euroa niin, että säästössä oleva summa pysyy suhteellisen samana.
Pankin maksut syövät tuoton?
Kulut alle 1 %, päälle ilmaista neuvontaa
Sijoittamisessa pääsee hyvin vauhtiin pankin sijoitusneuvojan kanssa. Mutta mitä kuluja palveluun liittyy? Ei kai pankin maksut syö toivottua tuottoa?
– Pankeilla on hyvin maltilliset kulut mitä tulee sijoittamiseen, Laurila vakuuttaa ja jatkaa:
– Kulut ovat yleensä alle 1 prosentin luokkaa. Neuvonta on lisäksi ilmaista eikä se velvoita mihinkään. Ensimmäisenä ei siis kannata tuijottaa kuluja vaan miettiä, mihin lähtee sijoittamaan.
Aloittavan sijoittajan check list:
- Mieti, mikä summa sinulla on varaa laittaa sivuun kuukausittain. Pankin asiantuntija voi auttaa laskemaan, kannattaako esim. lyhentää opintolainaa vai laittaa siivu sijoitukseen.
- Tee taustatyötä juttelemalla esimerkiksi kokeneemman sijoittajan tai pankin sijoitusneuvojan kanssa. Pankin asiantuntija-apu on ilmaista eikä se velvoita.
- Ole kärsivällinen: sijoittaminen on pitkän aikavälin toimintaa, jossa jokainen vuosi kasvattaa “korkoa korolle” -ilmiötä.
- Omaksu asenne, että sijoittaminen on yksi kulu vuokran tai sähkölaskun rinnalla. Sillä erotuksella, että tämä kulu palaa pussiisi korkojen kera.