Nämä kolme rahataitoa jokaisen nuoren tulisi osata – OP Keski-Suomen pankinjohtaja jakaa tärkeimmät rahavinkkinsä nuorille

Suomalaisten nuorten lähtökohdat rahataitojen oppimiseen ovat hyvin erilaiset, vaikka riittävät taloustaidot ovat yksi keskeinen nuorten hyvinvointia edistävä tekijä. Rahataidot auttavat nuoria selviämään erilaisista elämänvaiheista ja tulotasojen muutoksesta. Tällä viikolla järjestettävän Taloustaitoviikon kunniaksi OP Keski-Suomen pankinjohtaja Toni Ruokanen vinkkaa kolme tärkeää rahataitoa, jotka jokaisen nuoren tulisi osata.

Koti on rahataitojen oppimisen näkökulmasta tärkeä paikka, mutta myös koulut ja muut tahot voivat olla apuna, jotta jokainen nuori pääsee oppimaan ja kehittämään rahataitojaan. 17.–21.3. järjestettävällä OP:n Taloustaito-viikolla rahataitojen opetus kohdistuu erityisesti yhdeksännellä luokalla oleviin nuoriin. 

- Edistämme taloustaitoja, jotta nuoret saisivat tasavertaiset mahdollisuudet huolehtia omasta taloudestaan. Heidän hyvinvointinsa ja osaamisensa ovat Suomen tulevaisuuden merkittävimpiä menestystekijöitä. Rahataidot ovat tässä äärimmäisen keskeisessä roolissa jo senkin vuoksi, että fiksu henkilökohtainen taloudenhallinta ehkäisee esimerkiksi pikavippikierteitä ja jopa syrjäytymistä, korostaa Ruokanen. 

- Opetustyössä kuitenkin huomaamme, että talous voi jo käsitteenä tuntua osalle nuorista jännittävältä. Siksi on tärkeä muistaa, että omien raha-asioiden hallinta on arkinen taito, jonka jokainen voi oppia. Jos ysiluokkalaisella on hallussaan nämä kolme rahataitoa, ovat edellytykset oman talouden hallintaan vankalla pohjalla, Ruokanen jatkaa. 

Kolme jokaiselle nuorelle hyödyllistä rahataitoa
 

1. Budjetointi: tiedän milloin ja mistä rahaa tulee ja mihin sitä menee

Omien tulojen ja menojen ymmärtäminen muodostaa koko henkilökohtaisen talouden pohjan. Kun tiedät, pal-jonko sinulla on tuloja, voit suunnitella paljonko voit käyttää esimerkiksi harrastuksiin tai kahvilassa käymiseen, niin että sinulla jää rahaa myös yllättäviin kuluihin, kuten vaikkapa puhelimen korjaamiseen.

2. Säästäminen: rahan laittaminen säästöön on minulle säännöllinen tapa

Säästäminen on mielekkäämpää, kun sille asettaa selkeät tavoitteet – esimerkiksi lyhyellä aikavälillä uusi puhelin tai pitkällä aikavälillä oma koti. Säästäminen on pitkäjänteistä puuhaa, josta kannattaa tehdä rutiini: kun tililtä lähtee säästöön tietty summa tiettynä päivänä, on houkutus käyttää rahat mielitekoihin pienempi. Säästämisen voi aloittaa jo pienilläkin summilla. Ja jos tulot nousevat, kannattaa säästettävää summaa nostaa. Kun säästöti-lille on kertynyt tarpeeksi puskuria, kannattaa pohtia rahastosäästämistä. Niin pääsee kiinni korkoa korolle -ilmiöön.

3. Ostosten harkinta: erota hankintatarpeet ja hetkelliset mieliteot 
Ystävät, harrastukset, some ja vapaa-aika luovat sekä tarpeita että mielitekoja. Ero näiden kahden välillä on oleellista ymmärtää. Kun harkitset ostosta, pohdi hetki sen todellista arvoa: kuinka monta työtuntia olet käyttänyt sen tienaamiseen tai onko käytetty raha pois säästötavoitteestasi? Muista, että omaa rahankäyttöä ei kannata verrata kaveriin. Jokaisen talous on erilainen ja on tärkeää, että elät oman budjettisi mukaan.


Nuoruudessa opitut rahataidot luovat tärkeän pohjan pitkälle aikuisuuteen

OP Keski-Suomen toimialueella pankin asiantuntijat kohtaavat nuoria pitkin vuotta järjestettävissä taloustaito-tuokioissa. 
- Haluamme pitää huolta lasten ja nuorten yhdenvertaisista mahdollisuuksista taloudelliseen hyvinvointiin. Se on koko taloustaito-opetuksen ja Taloustaitoviikon ytimessä. Muistutamme nuoria myös siitä, että OP ei koskaan kysy tunnuksia, korttien tietoja tai salasanoja sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelimitse. Omia pankkitunnuksia tai pankkikorttia ja sen tunnuksia ei saa luovuttaa kenellekään, ei edes parhaalle kaverille tai perheenjäsenelle, kertoo taloustaitotuokioita pitävä OP Keski-Suomen viestintäasiantuntija Mirjami Laajala. 

OP Ryhmän taloustaitojen opetus tavoittaa vuosittain yli 70 000 lasta ja nuorta eri puolella Suomea.  

Lisätiedot: 
viestintäpäällikkö Pia Saikkonen, pia.saikkonen(a)op.fi, p. 010 256 5610 tai viestintäasiantuntija Mirjami Laajala, mirjami.laajala(a)op.fi, p. 010 256 5507.