Euroopan keskuspankki linjasi maaliskuun kokouksessaan, että ohjauskorot säilyvät ennallaan ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Neljä kuukautta pidempään kuin aiemman linjauksen mukaan.
Keskuspankin ohjeistuksen muutos perustui uusiin talousennusteisiin, jotka erityisesti kuluvan vuoden osalta olivat aiempaa selvästi heikommat. Luonnollisesti keskuspankin toimet ovat lopulta kiinni siitä, miten talous kehittyy.
Keskuspankin uusi linjaus sai varsin paljon huomiota, sillä markkinat eivät olleet odottaneet näin suurta muutosta keskuspankin ennusteissa ja linjauksissa. Niinpä markkinoiden odotuksissa koron nousu lykkääntyi EKP:n linjauksen mukaisesti.
Markkinoilla odotetaan siis korkojen nousevan aiempaa hitaammin, mutta nousevan kuitenkin. Tosin nykyisten markkinaodotusten mukaan esimerkiksi 12 kuukauden euribor kipuaisi plussalle vasta ensi vuoden syksyllä ja prosentin tuntumaan viiden vuoden kuluessa.
Korkojen nousun lykkääntyessä myös epäilyt noususta ylipäätään ovat lisääntyneet. Jos talous nyt on hidastumassa, miksi korkoa nostettaisiin?
Hyvä kysymys sinällään. EKP:n ennusteiden mukaan talous kasvaisi tosin seuraavina vuosina kohtuullisesti, ja inflaatio nousisi kohti tavoitetta. Tältä pohjalta nouseva korko-odotus markkinoilla on perusteltu.
Asuntovelallisen näkökulmasta lähiaikojen markkina- ja talouskäänteiden ennakointi on toissijaista. Asuntolaina on nykyisin tyypillisesti lähes 20 vuoden pituinen. Tuon pituinen markkinakorko on tällä erää noin prosentti -korko-odotukset ovat siis hyvin matalalla.
Matalat korot ovat sinällään hyvä uutinen asuntovelalliselle, mutta nuo odotukset tulevasta elävät joka hetki. Arviot normaalista pitkän aikavälin keskimääräisestä korkotasosta euribor-koroille liikkuvat kahden ja kolmen prosentin välimaastossa. Selvästi korkeammalla kuin nyt odotetaan.
Asuntolainan korko on nyt siis edullinen, samoin korkojen nousulta suojautuminen. Voi olla, että lähiaikoina hyvin matalien korkojen ympäristö säilyy. Asuntolainan ottajan pitää kuitenkin ottaa pidempi näkemys, ja kurkottaa 10-15 vuoden päähän lyhennystahdista riippuen. Nykyiset spekulaatiot lähitulevaisuudesta eivät tätä muuta.
Reijo Heiskanen
pääekonomisti