Vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana OP Kodin kautta myytiin yhteensä 2013 asuntoa ja kiinteistöä, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
– Syksyllä alkanut asuntokaupan piristyminen on jatkunut alkuvuonna. Kasvun varaa kauppamäärissä on kuitenkin vielä runsaasti. Koronaa edeltävänä vuonna 2019 ensimmäisen kvartaalin kauppamäärämme oli lähes 30 prosenttia korkeampi kuin nyt. Aallonpohja on joka tapauksessa ohitettu, ja se on hyvä uutinen koko asuntomarkkinalle, OP Kodin johtaja Lasse Palovaara sanoo.
Asuntokauppa kehittyy eri puolella Suomea eri tahdissa. Kauppamäärät kasvoivat tammi-maaliskuussa eniten Kanta-Hämeessä ja Lapissa, joissa molemmissa kasvua kertyi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastojen mukaan yli 40 prosenttia. Rauhallisinta asuntokauppa on puolestaan ollut Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa kauppamäärät kasvoivat viime vuoden alusta alle 10 prosenttia.
– Kasvulukuja tarkastellessa on tärkeää muistaa, että vuoden takaiset vertailuluvut ovat hyvin matalat, ja siksi alueelliset kasvuprosentit voivat nyt olla hyvinkin suuria. Asuntokauppoja tehdään eniten siellä, missä asukkaitakin on eniten. Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kaupoista kertyy yli puolet Suomessa tehtävissä asuntokaupoista, Palovaara sanoo.
Suomen suurimmissa kaupungeissa asuntokauppamäärä kasvoi tammi-maaliskuussa eniten Porissa ja Espoossa, joissa kauppoja tehtiin noin 40 prosenttia viime vuotta enemmän. Myös Turussa, Oulussa ja Helsingissä kauppojen määrä on ollut vahvassa, yli 30 prosentin kasvussa.
Sen sijaan Kuopiossa, Jyväskylässä ja Vantaalla kauppamäärä kasvoi maltillisemmin, alle 20 prosenttia. Kuopiossa ja Jyväskylässä asuntokauppa ei viime vuonna hiljentynyt vastaavasti kuin muissa kaupungeissa, mikä näkyy vertailuluvuissa nyt.
– Syyt kaupunkikohtaisten erojen taustalla ovat tietysti moninaisia ja peilaavat muun muassa sitä, kuinka paljon kaupungissa on vuokra-asumista, minkä kokoisia asuntokuntia kaupungissa on ja kuinka paljon kaupunkiin muutetaan, Palovaara sanoo.
– Korona-ajan buumiin verrattuna asuntomarkkinaa hidastaa nyt kaksi vastakkaista tekijää. Osa kodin vaihtoa suunnittelevista ei halua tehdä ostopäätöstä uudesta kodista ennen kuin vanha koti on saatu myytyä, kun taas osa ei halua laittaa nykyistä kotia myyntiin ennen kuin sopiva uusi koti löytyy.
Perheasuntojen hinnat kääntyneet nousuun muualla paitsi pääkaupunkiseudulla
Asuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat laskeneet kesästä 2022 asti. Hintakehitys on kuitenkin vaihdellut eri asuntotyypeissä. Vähintään neljän huoneen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta on Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastojen mukaan kasvanut viime vuoden lopusta lähtien, mutta pääkaupunkiseudulla niidenkään hinnat eivät vielä ole vielä kääntyneet nousuun.
– Käytettyjen kerrostaloyksiöiden hinnat kääntyivät laskuun oikeastaan jo vuoden 2021 aikana. Isommissa asunnoissa hinnat alkoivat laskea vasta vuonna 2022. Siinä missä yksiöiden ja kaksioiden hinnat ovat jatkaneet laskuaan kuluvaan alkuvuoteen asti, on isompien asuntojen hintakehitys kääntynyt jo nousuun, Palovaara toteaa.
Kun erikokoisten asuntojen hintoja vertaa viiden vuoden takaisiin hintoihin, näkyy ero selvästi.
– Kerrostaloyksiöissä hinnat olivat tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 16 prosenttia matalammat kuin viisi vuotta sitten. Isoissa asunnoissa hintakehitys on toisenlainen. Vähintään neljän huoneen kerrostaloasunnoissa hinnat olivat alkuvuonna 8 prosenttia korkeammat kuin viisi vuotta sitten, ja omakotitalojen myyntihinnat samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Näiden perheasuntojen positiivisempi hintakehitys on tapahtunut erityisesti muualla Suomessa, ja pääkaupunkiseudulla hinta on ollut vielä laskusuunnassa, Palovaara sanoo.
Hyvässä kunnossa olevat perheasunnot ovatkin yhä suosittuja kohteita, joita toivottaisiin markkinoille lisää.
– Asuntomarkkinoilla on krooninen pula 2000-luvulla rakennetuista lapsiperheiden rivitalo-, paritalo- ja omakotikohteista. Myyntiajat ovat yleisesti ottaen edelleen pitkiä, mutta hyväkuntoiset perheasunnot menevät kaupaksi nopeasti, Palovaara sanoo.
Asuntokaupassa vallitsevat yhä ostajan markkinat. Esimerkiksi vuoden 2022 alussa käytetyn kerrostaloyksiön keskimääräinen neliöhinta oli Helsingissä noin 7 500 euroa, tämän vuoden alussa noin 6 000 euroa. Hintojen lasku ei kuitenkaan ole ollut yhtä jyrkkää kaikissa kaupungeissa. Esimerkiksi Kuopiossa kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat laskeneet vuodesta 2022 vain parilla sadalla eurolla.
Talvikuukaudet ovat asuntomarkkinoiden hiljaisinta aikaa, ja kevään edetessä asuntokauppa vilkastuu. Vapaa-ajan asuntojen kesäsesongin käynnistymisestä on jo ensimmäisiä merkkejä, ja kaupasta odotetaan viime vuotta vilkkaampaa.
– Uskon, että kauan aikaa pidentyneet myyntiajat alkavat tänä kesänä lyhentyä. Nähtävillä on orastavia merkkejä siitä, että myös asuntosijoittajat ja remonttikohteiden etsijät ovat palaamassa markkinaan ostomielellä. Kehitys on kuitenkin maltillista. Ostajat pohtivat nyt, kuinka hyvin ostettava kohde säilyttää arvoaan myös tulevaisuudessa, Palovaara sanoo.
Lisätiedot medialle:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi