Asuntomarkkinoiden tunnelmat alkoivat kohentua viime vuoden jälkipuoliskolla, ja asuntokauppojen määrä kipusi tasaisesti ylöspäin. OP:n ennusteen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 3,0 prosenttia. Ensi vuonna hintojen nousun odotetaan jatkuvan 2,8 prosentin vauhdilla. Asuntojen hinnat laskivat vuonna 2024 heikon tammikuun ja edellisvuoden korkeamman vertailutason seurauksena keskimäärin 3,3 prosenttia.
– Asuntomarkkinat alkoivat piristyä viime vuoden jälkipuoliskolla. Kauppamäärät ovat nousseet mukavasti ja hinnat ovat pysytelleet vakaana viime talvesta lähtien. Hintojen nousua jarruttaa yhä runsas tarjonta vilkkaiden rakennusvuosien jäljiltä, mutta vähitellen hinnat alkavat nousta, sanoo OP Ryhmän senioriekonomisti Joona Widgrén.
Asuntokauppa alkoi elpyä viime vuonna. Loppuvuodesta kauppamäärät olivat enää reilut 5,0 prosenttia vuosien 2015–2019 keskimääräisen tason alapuolella. OP:n ekonomistien lyhyen aikavälin ennustemallin perusteella kauppamäärät jatkavat nousuaan myös vuonna 2025.
– Korot alkoivat laskea nopeasti vuoden 2023 jälkipuoliskolla, mikä näkyy jo asuntokaupan piristymisenä. Matalampi korkotaso tukee asuntojen kysyntää ja heijastuu asuntomarkkinoille, kun asuntojen hinnat saavat tukea matalammista asumiskustannuksista. Lisäksi reaalitulojen nousu tukee kotitalouksia, joten eväät kohtuulliselle elpymiselle on olemassa, Widgrén toteaa.
Korkojen lasku parantanut asunnonostokykyä – eurooppalaisittain Suomessa asunnon osto on edullista
OP:n asuntomarkkinakatsauksessa tarkastellaan suomalaisten asunnonostokyvyn kehittymistä. Katsauksessa myös verrataan suomalaisen kotitalouden asunnonostokykyä suhteessa muihin eurooppalaisiin. Asunnonostokyvyllä tarkoitetaan kotitalouden käytettävissä olevien tulojen riittävyyttä asuntolainan lyhennyksen ja koron sekä hoitovastikkeen maksamiseen.
– Suurinta vaihtelua ostokykyyn aiheuttaa korkotason muutos, minkä takia asunnonostokyky heikkeni voimakkaasti etenkin vuosina 2022 ja 2023. Viime vuonna korkojen lasku alkoi kuitenkin parantaa ostokykyä, joskin nollakorkovuosien ostokyvystä ollaan vielä kaukana, Widgrén toteaa.
Asunnon ostokykyindeksissä on laskettu esimerkkiasunnon kustannukset ostohetkellä. Laskelmassa esimerkkinä on 55-neliöinen asunto, jonka neliöhinta vastaa koko maan keskimääräistä hintatasoa. Asunnonostoon on otettu lainaa 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja lainan korko vastaa uuden asuntolainan tämänhetkistä keskikorkoa. Hoitovastike on arvioitu koko maan keskimääräisen vastikkeen perusteella. Kotitalouden tulot vastaavat kotitalouksien mediaanituloja.
– Ostokyky on vahvistunut selvästi pohjalta, mutta nykyodotuksilla nollakorkoajan tasolle ei olla nousemassa. Kovin korkojen lasku näyttäisi olevan jo takana ja lisäksi odotuksissa on, että asuntojen hinnat kääntyvät nousuun. Tulojen kasvu parantaa kuitenkin ostokykyä yhä jonkin verran jatkossa, Widgrén sanoo.
Muihin eurooppalaisiin verrattuna asunnon ostaminen on Suomessa edullista. Asuntojen hinnat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat laskeneet Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Asuntojen hintataso ei myöskään ole Suomessa keskimäärin erityisen korkea.
– Osittain omistusasumisen edullisuutta Suomessa selittää voimakkaat alueelliset erot. Jos tarkastellaan pohjoismaisia pääkaupunkeja, asuntojen hintojen ja tulojen suhteet ovat verrattain lähellä toisiaan, Widgrén toteaa.
OP:n ekonomistien tuore asuntomarkkinakatsaus luettavissa OP:n verkkosivuilla.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi