Henkivakuutuksen edunsaajamääräys
Henkivakuutukseen annetaan aina edunsaajamääräys, jonka avulla voit turvata valitsemasi henkilön taloutta, jos menehdyt. Voit nimetä yhden tai useampia edunsaajia, joille henkivakuutuksen korvaussumma kuolemantapauksessa maksetaan. Edunsaajamääräystä tehdessä on hyvä pohtia, mihin rahaa tarvittaisiin, jos sinä menehdyt.
Kun sinulla on henkivakuutus, edunsaaja voi olla kuka tahansa sinulle tärkeä henkilö tai halutessasi jokin säätiö tai yhdistys. Sinun tulee antaa vakuutuksen edunsaajamääräys vakuutusyhtiölle aina kirjallisena. Edunsaajamääräyksen antaminen tai muuttaminen onnistuu lähettämällä viesti digipalveluissamme.
Vakuutuksenottajana sinä päätät henkivakuutuksen edunsaajat. Näin varmistetaan, että korvaus maksetaan tarkoittamillesi henkilöille. Saatat myös miettiä, voiko olla kaksi henkivakuutusta ja useita edunsaajia. Jos samalla vakuutetulla on useita henkivakuutuksia, tulee jokaiseen määrätä edunsaajat vakuutuskohtaisesti. Halutessasi voit valita kuhunkin vakuutukseen eri edunsaajat.
Kuka voi olla henkivakuutuksen edunsaaja?
Yleensä henkivakuutuksen edunsaajiksi valitaan elämän tärkeimmät ihmiset, joiden tulevaisuudesta haluat huolehtia. Edunsaajaksi voi myös halutessaan valita jonkin säätiön tai yhdistyksen. Voit valita henkivakuutuksen edunsaajan näistä vaihtoehdoista:
- Puoliso
- Puoliso ja lapset
- Lapset
- Omaiset
- Nimetyt edunsaajat, kuten avopuoliso, säätiö tai yhdistys
- Kuolinpesä
Halutessasi voit määrätä vakuutuksen edunsaajamääräyksessä, että edunsaajan aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta edunsaajalle maksettavaan kuolinkorvaukseen, sen tuottoon eikä vakuutuskorvauksen sijaan tulleeseen omaisuuteen, kuten korvauksella mahdollisesti hankittuun omaisuuteen.
Tilanteessa, jossa avio-oikeudella on merkitystä, esimerkiksi avioerossa, jää edunsaajan tehtäväksi vedota tehtyyn edunsaajamääräykseen. Tämän vuoksi suositellaan, että edunsaaja säilyttää korvauspäätöksen mahdollista tulevaisuuden tarvetta varten.
Henkivakuutuksen edunsaajana puoliso
Edunsaajaksi voi valita aviopuolison, avopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, jolle vakuutuskorvaus maksetaan kokonaan. Jos haluat henkivakuutuksen edunsaajaksi avopuolison, kannattaa edunsaajamääräyksen asettamisessa olla tarkkana.
Yleinen edunsaajamääräys ”puoliso” ei kata avopuolisoa, vaan vain aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen puolison. Kun tarkoitus on ohjata henkivakuutuskorvaus avopuolisolle, tulee hänet määrätä henkivakuutuksen edunsaajaksi nimeltä mainiten.
Henkivakuutuksen edunsaajana lapsi tai lapset
Jos edunsaajina ovat lapset eli rintaperilliset, vakuutuskorvaus jaetaan heidän kesken. Virallisesti adoptoitu ottolapsi kuuluu samaan edunsaajapiiriin kuin omaiset ja lapset. Kasvattilapsi on puolestaan aina mainittava edunsaajamääräyksessä nimeltä, koska hän ei ole vakuutussopimuslain tarkoittama lapsi. Alaikäiset lapset saavat vakuutuskorvauksen vapaaseen käyttöönsä täyttäessään 18 vuotta.
Esimerkiksi uusperheissä voi olla tilanteita, joissa edunsaajiksi halutaan nimetä sekä rintaperilliset että puolison lapset. Tällaisissa tilanteissa puolison lapset tulee nimetä erikseen edunsaajamääräykseen.
Henkivakuutuksen edunsaajana omaiset
Omaiset edunsaajana kattaa sekä aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen että lapset. Jos valitset henkivakuutuksen edunsaajaksi omaiset, vakuutuskorvaus maksetaan siten, että puoliso saa puolet korvauksesta ja rintaperilliset jakavat keskenään toisen puolen korvauksesta. Omaiset edunsaajana on yksi yleisimmistä edunsaajamääräyksistä, jolla turvaat perheesi toimeentuloa.
Henkivakuutuksen edunsaajana nimetty edunsaaja
Voit valita edunsaajaksi kenet tahansa mainiten hänet nimeltä. Esimerkiksi avopuoliso tulee aina merkitä nimetyksi edunsaajaksi. Maksamme korvauksen nimetyille edunsaajille valitsemasi prosenttiosuuden mukaan.
Henkivakuutuksen edunsaajana kuolinpesä
Kun edunsaajaksi on määrätty kuolinpesä tai edunsaajamääräys on edunsaajien puuttumisen vuoksi rauennut, maksamme vakuutuskorvauksen vakuutetun kuolinpesälle. Tällöin korvaus tulee osaksi kuolinpesän varallisuutta. Kuolinpesästä korvaussumma jaetaan lakimääräisille perillisille tai perintökaaren mukaisesti.
On hyvä huomioida, että kuolinpesän varoista vähennetään ensin kuolinpesän velat. Velkojen maksun jälkeen jäljelle mahdollisesti jäävä summa jaetaan perillisten tai testamentinsaajien kesken.
Henkivakuutuksen edunsaajamääräys vaikuttaa verotukseen
Edunsaajamääräystä tehdessä kannattaa huomioida, että henkivakuutuksen korvaus on veronalaista tuloa. Korvaus verotetaan joko perintöverona tai pääomatulona riippuen siitä, onko edunsaaja lähiomainen vai ei. Korvaussumma on perintöverotettavaa, jos edunsaajana on lähiomainen tai kuolinpesä. Muille kuin lähiomaisille tai kuolinpesälle maksettava vakuutuskorvaus verotetaan pääomatulona. Vakuutuskorvauksen verotus perustuu aina kulloinkin voimassa olevaan lainsäädäntöön.
Henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa testamentin
Kun edunsaajamääräys on voimassa, henkivakuutuskorvaus maksetaan edunsaajille heti. He voivat käyttää rahat parhaaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi asuntolainan maksuun, arjen juokseviin kuluihin tai perintöverojen maksuun. Edunsaajan ei tarvitse olla vakuutuksenottajan kuolinpesän osakkaana. Edunsaajamääräys ohittaa mahdollisen testamentin, eli testamentti ei vaikuta vakuutuskorvauksen jakamiseen.
Esimerkiksi avopuolison oikeudet kuolemantapauksessa ovat erilaiset kuin aviopuolison oikeudet. Edunsaajamääräyksellä voit huomioida myös avopuolison taloudellisen pärjäämisen kuolemantapauksen jälkeen.
Edunsaajan muuttaminen
Edunsaajamääräystä voi muuttaa milloin tahansa henkivakuutuksen voimassaoloaikana ilmoittamalla siitä kirjallisesti. Muutosten tekeminen voi olla tarpeellista esimerkiksi, kun perheeseenne syntyy lisää lapsia tai eroat puolisostasi. Vuosittain tai vähintään aina elämäntilanteiden muuttuessa, on hyvä tarkistaa, että valitsemasi henkivakuutuksen edunsaaja on edelleen sinulle sopiva.
Helpoiten edunsaajamääräyksen muuttaminen onnistuu lähettämällä viesti digipalveluihimme.
Mitä eroa on henkivakuutuksen ja säästöhenkivakuutuksen edunsaajilla?
Henkivakuutus on vakuutus kuoleman varalta, kun taas säästöhenkivakuutus eli sijoitusvakuutus on säästämisen ja sijoittamisen muoto, johon kuuluu myös henkivakuutus. Jos sinulla on henkivakuutus, edunsaaja saa vakuutuskorvauksen, jos menehdyt. Säästöhenkivakuutuksessa edunsaaja valitaan sekä säästöajan päättymisen että kuolemantapauksen varalle.
