OP-Korkosalkku

OP-Korkosalkun varat sijoitetaan maailman korkomarkkinoille valtioiden, julkisyhteisöjen ja yritysten liikkeeseen laskemiin korkoinstrumentteihin. Sijoituksia voidaan tehdä myös kehittyville korkomarkkinoille. Rahastoa hoidetaan aktiivisesti markkinatilanteen mukaan siten, että eri korkoluokkien kulloinenkin tuottopotentiaali ja rahaston korkoriski käyttäytyvät sijoittajan kannalta suotuisasti.

OP-Korkosalkku on vaivaton ja suhteellisen huoleton vaihtoehto sijoittajalle, joka on kiinnostunut korkosijoituksin hoidettavasta hajautuksesta, mutta uskoo jatkuvan salkunhallinnan mieluiten ammattilaisen huoleksi. Kyseessä on lähinnä OECD-alueella eri korkoluokkiin sijoittava keskipitkän koron rahasto, joka tavoittelee hyvää tuottoa maltillisella riskillä kaikissa markkinatilanteissa. OP-Korkosalkkua suositellaan sijoittajalle, joka aikoo lunastaa osuutensa aikaisintaan vuoden kuluttua.

OP-Korkosalkun joulukuun tuotto oli 0,15 %

OP-Korkosalkku -rahaston kuukausituotto pinnisti positiiviselle tasolle 0,15 %:iin lyhyiden markkinakorkojen noususta huolimatta. Tuottokehitystä tuki luottoriskimarkkinoiden suotuisa kehitys etenkin hieman heikomman luottolaadun lainojen osalta.

Marraskuussa Yhdysvaltain vaalituloksen arveltiin aiheuttavan taloudellista kurjuutta, ja siten matalampia korkoja, Eurooppaan. Joulukuun alussa synkimmät kasvunäkymiin liittyvät huolet hellittivät ja EKP:n johtokunnan Isabel Schnabelin julkisuuteen antamat kommentit rahapolitiikan näkymistä eivät vastanneet markkinoiden odotuksia ripeästä keventämistahdista. Lisävauhtia korkojen nousulle antoi Yhdysvaltain korkomarkkinoiden kehitys, kun koronlaskuodotuksia vuodelle 2025 pyyhittiin markkinahinnoista pois ja pitkät korot olivat nousussa. Yhdysvaltain korkojen nousun taustalla vaikuttivat vahva työllisyysraportti, Fedin puheenjohtaja Powellin aiempaa varovaisempi suhtautuminen rahapolitiikan keventämiseen sekä liittovaltion velkakaton nostamiseen liittyvän poliittisen prosessin sotkuisuus.

EKP jatkoi joulukuun kokouksessa odotetusti korkojen laskua 0,25 %-yksiköllä. EKP:n talletuskorko on nyt laskenut 4 %:n huipuistaan 3 %:iin. Koska EKP ei enää näe tarvetta kiristävälle rahapolitiikalle, korkojen laskun voi olettaa jatkuvan alkuvuonna 2025 siten, että kesään mennessä talletuskorko on 2 % ympäristössä. Ohjauskorkojen lasku voi jatkua vielä syksyllä, mutta se edellyttää euroalueen heikon talouskasvun jatkumista ja inflaation odotusten mukaista laskua. Myös Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski ohjauskorkoja, mutta koronlaskut jäänevät ainakin alkuvuodeksi 2025 tauolle, kunnes inflaationäkymät selkenevät.

Lauri Laaksonen
salkunhoitaja

OP-Korkosalkku on keskipitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa maailman korkomarkkinoille valtioiden, julkisyhteisöjen ja yritysten liikkeeseen laskemiin korkoinstrumentteihin. Sijoituksia voidaan tehdä myös kehittyville korkomarkkinoille.

Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla, mutta myös rahastosijoitukset ovat mahdollisia. Rahasto voi käyttää sijoitustoiminnassaan myös johdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta, korvatakseen suoria sijoituksia sekä edistääkseen muutoin tehokasta salkunhoitoa.

Rahaston muut kuin euromääräiset sijoitukset voidaan suojata tai jättää suojaamatta valuuttakurssiriskiltä salkunhoitajan näkemyksen mukaan.

Rahaston korkoherkkyyttä mittaava modifioitu duraatio on tyypillisesti välillä 0–3, joka tarkoittaa rahaston negatiivista arvon muutosta prosentteina, jos korkotaso nousee yhden prosenttiyksikön. Korkotason laskiessa rahaston arvo nousee vastaavasti.

Rahaston tavoitteena on tasainen ja rahamarkkinaa korkeampi tuotto alhaisemmalla arvon heilunnalla kuin pitkän koron yrityslainarahastoissa. Tavoite pyritään saavuttamaan keskipitkistä ja lyhyistä korkoinstrumenteista koostuvalla, kattavasti hajautetulla, salkulla. Kattava hajautus perustuu toimiala- ja liikkeeseenlaskijariskien huomioimisen lisäksi laajaan sijoitusuniversumiin, joka pitää sisällään sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat.

Rahaston vertailuindeksi koostuu usean indeksin yhdistelmästä. Vertailuindeksin koostumus on saatavilla rahastoesitteestä. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahasto ottaa pääsääntöisesti huomattavaa aktiiviriskiä ja voi poiketa merkittävästi vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja
riskitasosta.

Rahasto edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia käyttäen tämän varmistamiseksi ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevaa analyysimenetelmää ja sulkien pois tiettyjä sijoituskohteita.

Poissulkeminen: Rahasto poissulkee aktiivisista suorista sijoituksistaan kiistanalaisten aseiden valmistajia, lämpöhiiltä tuottavia kaivosyhtiöitä, lämpöhiiltä käyttäviä sähköyhtiöitä, tupakkayhtiöitä sekä kansainvälisiä normeja rikkoneita yhtiöitä, joihin vaikuttaminen on ollut tuloksetonta.  Poissulkulista on julkinen. Yleisten poissulkusääntöjen lisäksi rahasto ei sijoita epätavanomaisen öljyn tai maakaasun tuotantoa päätoimisesti harjoittaviin yhtiöihin.

ESG-tiedon hyödyntäminen sijoituskohteiden analyysissa: ESG-tekijöitä huomioidaan osana sijoitusprosessia käyttämällä sekä ulkopuolisen ESG-palveluntarjoajan dataa, että sisäisesti kehitettyä OP Varainhoidon omaa ESG-työkalua. ESG-tekijöiden huomiointi osana sijoitusprosessia tarkoittaa esim. sitä, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tehdään näkyviksi kultakin osa-alueelta valittujen eri mittareiden avulla.

Kansainväliset normirikkomukset: Rahasto läpivalaistaan säännöllisesti kansainvälisten normien rikkomusten osalta, ja mikäli rikkomus havaitaan, aloitetaan vaikuttamisprosessi kohdeyhtiön kanssa. Tavoitteena on, että normeja rikkoneet yhtiöt muuttavat toimintaansa ja alkavat noudattaa kansainvälisiä normeja toiminnassaan. Mikäli vaikuttaminen ei tuota tulosta, yhtiö voidaan poistaa rahastosalkusta ja lisätä poissulkulistalle.

Kestävien sijoitusten vähimmäisosuus: Rahasto allokoi alla kuvatun vähimmäismäärän mukaisesti sijoituksia kohdeyhtiöihin, joilla on liiketoimintaa, joka edistää yhtä tai useampaa YK:n Kestävän Kehityksen Tavoitetta (SDG), aiheuttamatta haittaa muille kestävyystekijöille tai tavoitteille. Kestävän sijoituksen määrittely tehdään OP Varainhoidon analyysimallilla, joka hyödyntää ulkopuolisen palveluntarjoajan SDG-, sekä kestävyystietoa.

Toimintaperiaatteet hyvien hallintotapojen arvioimiseksi: Kohdeyhtiön hallintotavan analysointi on tärkeä osa sijoitusprosessia. Pidämme hyvän hallintotavan noudattamista tärkeänä peruspilarina yhtiön taloudelliselle menestykselle toimialasta riippumatta. Hallintotapaa arvioitaessa kiinnitetään huomioita esimerkiksi kohdeyhtiön hallintorakenteiden asianmukaisuuteen, kohdeyhtiön toimiin suhteessa henkilöstöönsä sekä kohdeyhtiön käytäntöihin palkitsemisen ja verotuksen suhteen. Hyvän hallintotavan arvioinnissa käytämme ulkoisten palveluntarjoajien analyysia, sekä omaa laadullista analyysia silloin kun ulkopuolista tietoa ei ole saatavilla. Läpivalaisemme rahastot säännöllisesti hyvän hallintotavan kriteereillä, joille on asetettu minimirajat.